Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

Näin vuoden lopussa on aina hyvä tehdä jonkinlainen tilinpäätös menneestä vuodesta. Tähän vuoteen on mahtunut mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia, mutta myös pettymystä ja luopumisia. Se palautti minut ElämänTimantti® konseptin sloganiin: ”Onnellisuus on oikeita valintoja”. Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

Joulukuun puolessa välissä järjestettiin Talihallissa Helsingissä squash näytösottelu. Moninkertainen Suomen mestari ja ammattilainen Olli Tuominen oli kutsunut vieraakseen saksalaisen, maailman rankingissa tällä hetkellä 10. olevan Simon Rösnerin. Paikalla oli lajin seniori- ja junioriharrastajia sekä Chocolate Angel a.k.a. Verena Rentrop.

Pelin jälkeen moni tapahtumaan osallistuja sai kuulla Verenan suusta kysymyksen: ”May I offer you a piece of happiness?” kun hän raotti salaperäisen taikalaatikon kantta. Yleensä ihmiset reagoivat ensin hämmästyksellä, ja sitten hymy levisi heidän kasvoilleen. Chocolate Angel on hyvän mielen lähettiläs, joka lisää työyhteisöjen positiivista energiaa. Tämä tekee Verenan onnelliseksi. Entisellä työurallaan Nokialla hänet tunnettiin siitä, että hän yhdisti ihmisiä. Nyt hän on ollut oman yrityksensä lisäksi mukana perustamassa NokiaPeople yhteisöä, jonka mottona on ”Connecting Humanity”.

Rasmus Sirkiä (disclaimer: kyllä, hän on sukua) on nuori urheilija, joka rakastaa squashia. Hän nauttii pelaamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Urheilulukion ohella hän unelmoi insinööriopinnoista, Formula Student kilpailusta ja menestyvän verkkoliiketoiminnan kehittämisestä. Simon Rösner on ollut yksi hänen esikuvistaan urheilussa. Vielä vuosi sitten hän ei olisi voinut kuvitella juttelevansa idolinsa kanssa saati poseeraavansa fanikuvassa. Kiitos Verenan, vuonna 2016 siitä tuli totta. 

Rasmus met Simon and The Chocolate Angel

Chocolate Angel yllätti myös squash ammattilaisen pelin jälkeen Sweet Spotlight kysymyksellään, luonnollisesti äidinkielellään saksaksi. Se yllätti ja ilahdutti täydet viisi erää urakoinutta pelaajaa. Verena halusi tietää, mikä tekee ammattiurheilijan onnelliseksi. ”Gewinnen und zu Hause sein” eli voittaminen ja kotona oleminen. Urheilijan työssä matkapäiviä riittää, joten rankan työn vastapainona kodin tärkeys korostuu. Saksalaisille tyypillisesti, hän esitti myös Verenalle vastakysymyksen ja halusi tietää, mitä Chocolate Angel oikein tekee. Vastauksen kuultuaan hän totesi, että sehän on maailman paras työ, tehdä ihmisiä onnelliseksi!

Kuvaan kätkeytyy vielä neljäskin tarina, kameran linssin takaa. Mikä tekee minut, Helin onnelliseksi? Rakastan ihmisten valmentamista ja sparraamista. Palkitsevaa on, kun he saavuttavat tavoitteensa ja pystyvät hyödyntämään täysin omaa potentiaaliaan. Unelmasta toteutuneeksi tapahtumaksi tai ideasta toimivaksi konseptiksi, siitä nautin. Se on kuin pisteiden yhdistelemistä, connecting the dots. Tänä vuonna olen kuitenkin huomannut, että tarvitsen muutakin: haluan olla osa jotain isompaa, kaipaan yhteisöllisyyttä. Siksi olen tehnyt päätöksen: ensi vuonna jatkan jonkun toisen palveluksessa. Siten pystyn paremmin palvelemaan muita ja auttamaan niin ihmisten kuin liiketoiminnan kehittämisessä.

Olen kiitollinen kaikista ihanista ihmisistä, joiden kanssa olen saanut työskennellä ja oppia heiltä. Iso kiitos siitä. Tämä blogi päättyy tältä erää tähän.

Toivotan kaikille Ihanaa ja Inspiroivaa Uutta Vuotta 2017.
Kohti uusia alkuja!

Heli Sirkiä (BBA, MBA) on henkilöbrändäys- ja muutosvalmentaja, joka on kiinnostunut luovuudesta, tarinankerronnasta ja data-analytiikasta.

Työmarkkinoille luvassa kahden luukun loukku

Julkaisten tämän blogin uudestaan 29.11.2018, koska näyttää siltä, että nyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus alkaa näkyä julkisuudessa ja nousee ilmeisesti yhdeksi tärkeäksi vaaliteemaksi kevään 2019 vaaleissa.

Kuten olemme saaneet lehdistä lukea sekä Suomessa että varsinkin Englannin Universal Credit mallin vaikuttavuus ei ole mennyt ihan nappiin.

Uuden työn murroksessa tulisi muistaa myös inhimillisyys. Mikään algoritmi ei tule korvaamaan sosiaalityötä tai asiakkaiden vuorovaikutteista neuvontaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosiaaliohjaajista on tulossa atk-tukihenkilöitä. Se ei liene ihan ollut tarkoitus.

Myös harkinnanvaraisesta tuesta leikataan, asumismenoja "kohtuullisestaan" eli leikataan toimeentulotuen perusosaa vastaavalla summalla. Rangaistaan siis siitä, että ihminen ei onnistu löytämään joko työtä tai 675 euron hintaista asuntoa pääkaupunkiseudulta.

Kuulostaako kohtuulliselta ja oikeudenmukaiselta?

Mutta katsotaan miten asia etenee. Toimi2030 hanke on tärkeä ja siitä pitää käydä avointa, julkista keskustelua.


***

21.12.2016

Ensi vuonna on tulossa isoja uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan. Työn vastaanottamista pyritään tekemään kannustavammaksi. Samaan aikaan toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelaan ja harkinnanvarainen tuki jää kunnille.

Tarkoitus on varmasti hyvä. Toteutuksessa voi tulla haasteita, erityisesti keikkatöitä tai silpputyötä tekeville. Käytännössä täydentävää tukea myönnetään esim. lasten päivähoitomenoihin tai muihin erityiskuluihin, kuten lasten harrastusmenoihin. Joskus laskennassa lasketaan alaikäisen opintoraha perustoimeentulossa vanhempien tuloksi ja sitten taas tehdään uusi päätös täydentävänä toimeentulotukena toiselta momentilta, jolla paikataan täysmääräisesti tuloksi laskettu eli vähennetty opintoraha. Ensi vuonna tämä siis  tehdään kahdelta luukulta, mikä kuormittaa erityisesti lapsiperheitä.  

Keikkatyöläistä näyttäisi uhkaavan melkoinen kuitti- ja tositekaruselli: jokaisesta tehdystä työstä, tulee toimittaa palkkakuitti sekä Kelaan että kunnan toimeentulotukipäätöksiä tekevälle työntekijälle.

Kelan hankepäällikkö Heli Kauhanen kertoi, että eduskunnassa on esitetty seuraava kirjallinen kysymys (KK 644/2016 vp) asiakkaan mahdollisuudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ministeri Rehulalle vastattavaksi: 

"Onko ministeri tietoinen, että toimeentulotukiasiakkaan oikeutta henkilökohtaiseen keskusteluun eli toimeentulotukilain 14 e §:n toteutumista ei ole seurattu ja valvottu kaikissa kunnissa ja   

miten ministeri aikoo jatkossa seurata ja valvoa määräajan toteutumista sekä Kelalle siirtyvän perustoimeentulotuen että kuntien vastuulle jäävien ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen osalta? "

What gets measured gets done. Nykyisillä mittareilla mitataan lähinnä prosessin tehokkuutta, eli sitä että päätös (hyvä tai huono, oikea tai väärä) tehdään 7 vrk kuluessa. Siitä voi sitten valittaa ja valituksen käsittely on n. 4-6 kk.

Pahoin pelkään, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät henkilöt joutuvat ensi vuonna kahden luukun loukkuun ilman mahdollisuutta selvittää elämäntilanteensa kokonaisuutta, johon harkinnan tulisi perustua.

Kehotan siis lapsiperheitä, pienyrittäjiä, itsensä työllistäjiä ja keikkatyöläisiä erityiseen tarkkaavaisuuteen ja etukäteissuunnitteluun sosiaaliturvan ja toimeentulotuen osalta.  Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että Kela (päinvastoin kuin Verohallinto) ei voi antaa ennakkopäätöksiä tai linjauksia etukäteen.