”Aikuisena menen kyllä oikeisiin töihin, enkä ala miksikään yrittäjäksi” . Näin ajatteli Reetta 10 v, rakennusalalla toimivan yrittäjäperheen tytär. Pienen tytön oli vaikea ymmärtää, että ”oikeaa työtä” voi tehdä myös kotoa käsin ja joustavilla työajoilla. Hänen maailmassa oikeata työtä olisi se, että lähdetään aamulla virastoon ja tullaan illalla kotiin.
Toisin kuitenkin kävi. Kasvatustieteen opintojen ja muutaman vuoden erilaisten oppimiseen ja kehittämiseen liittyvien työsuhteiden jälkeen vuonna 2009 Reetta löysi itsensä polkemassa hurjaa vauhtia kohti Innotaloa ja kaupparekisteriä. Repussaan hänellä oli Ideapakka; työkalu jolla voitaisiin kehittää projektityöskentelyä osallistavammaksi ja luovemmaksi. Oli pakka, oli Koski - syntyi yritys: Ideakoski.
Nuoren yrityksen ensiaskeleet
- Ideakoski syntyi hieman erikoisella tavalla, muistelee Reetta. -Olin yt-neuvottelujen jälkeen juuri vaihtanut työpaikkaa, kun erältä tutulta asiakkaalta soitettiin perään. Heidän saamansa asiakaspalaute oli niin hyvää, että halusivat ehdottomasti tilata minut uudestaan ja pyysivät tarjousta. Pienen harkinnan ja neuvottelujen jälkeen päätin alkaa osa-aikaiseksi yrittäjäksi.
Yrittäjyyden etuina Reetta pitää suurempia vaikutusmahdollisuuksia: asiakaskäynnille voi mennä polkupyörällä tai valmennuksen voi kesähelteellä vetää vaikka paljain jaloin hyvällä omallatunnolla, jos se vain asiakkaalle sopii. –Yrittäjänä vastaan elämäni valinnoista, minulla on vapaus toteuttaa juuri sellaista elämää kuin itse haluan. Elämä on rajallinen, miksei sitä siis käyttäisi sellaiseen tekemiseen, jonka kokee arvokkaaksi? Yrittäjyyspäätöksen jälkeen Reetta on huomannut, että asiakkaiksi on valikoitunut samanhenkisiä ja saman arvomaailman jakavia ihmisiä ja yrityksiä.
- Ehkä olen aina ollut luonteeltani yrittäjähenkinen ja itseni toteuttaminen on ollut tärkeää. Olen myös luonteeltani sellainen, että haluan haastaa itseni. Se voi olla maraton tai leijasurffauksen opettelu, näköjään yrityksen perustaminenkin, kuittaa Reetta leveästi hymyillen.
Ensimmäinen tuote: Ideapakka
- Ideapakka lähti ajatuksesta kehittää kouluttajille uudentyyppinen työväline. En ollut tyytyväinen perinteiseen projektityökulttuuriin, vaan aloin pohtia, miten asian voisi tehdä toisin; miten projektityötä voisi kehittää innovatiivisemmaksi ja osallistavammaksi. Useissa kouluttajien ammattillisissa kehitysvalmennuksissa minulta kysyttiin uuden valmennustyylin edessä: ”kertoisitko, miten minä vedän tämän koulutuksen käytännössä” – huomasin siis tarpeen käyttäjälähtöiselle työkalulle. Itse formaatti syntyi nopeasti, varmaan alle tunnissa, kun istuin alas ja naputtelin ideani powerpointtiin. Yritin saada tuotekehitystukea Keksintösäätiön tuoteväylästä, mutta koska Ideapakka oli jo markkinoilla, tuotekehitys oli heidän mukaansa tehty. - Samoihin aikoihin näin netissä ilmoituksen ElämänTimantti pilotista ja päätin antaa henkilöbrändäyksellekin mahdollisuuden, vaikka ensi-istumalta se tuntui ajatuksena kovin ulkokohtaiselta. Prosessin jälkeen olen kuitenkin huomannut henkilönä ja yrityksenä toteuttavani konkreettisella tasolla niitä arvoja, jotka itselleni prosessin alussa määrittelin. Se tuntuu hienolta.
Kokemukset ja erilaisuuden kohtaaminen avartavat
- Ennen yrittäjäuraani ehdin kokea työntekijänä IT-alan yrityksen konkurssin, mikä kokemuksena opetti paljon. Ideakosken perustamisen lisäksi toinen merkittävä käänne oli opettaminen intialaisessa organisaatiossa Quality Circle Forum of India vuonna 2002. Se antoi hyvän käsityksen kulttuurien ja ihmisten sosiaalistumisen merkityksestä. Olin Suomessa juuri lukenut Peter Sengen hienoja teorioita itseohjautuvista tiimeistä ja oppivasta organisaatiosta, ja innoissani menin näiden oppien kera Intiaan. Siellä törmäsin laatupiireihin ja TQM (Total Quality Management) toimintaan, jossa jokaisella oli tarkkaan määritetty paikkansa työyhteisössä. He olivat oikein kuuliaisia ja tyytyväisiä siihen, että tiesivät tarkkaan, mitä heiltä odotetaan. Intialainen yhteiskunta on myös hyvin hierarkinen, joten minä ja oppini olimme kuin toiselta planeetalta. Tuo kulttuurien kohtaaminen oli itseasiassa hyvin voimaannuttava kokemus. Se vapautti minut normeista, ja opetti elämään kussakin tilanteessa – ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, kertoo Reetta.
Mikä tekee ihmisen onnelliseksi?
- Vuonna 2003 olin Ruotsissa sairaalan saattohoito-osastolla kesätöissä. Iltaisin kuuntelin vanhusten tarinoita, jotka usein kertoivat heidän nuoruudestaan. He muistelivat onnellisia asioita, kuten rakastumisia. Tämä jäi mieleeni voimakkaasti. Halusin itse käyttää aikani viisasti, nyt kun vielä on mahdollisuus tehdä valintoja elämässä. Vanhuksilla on tarve eheyttää elämänkaartaan tarinoilla. Nuoruusvuodet jättävät aivoihin vahvoja tunnejälkiä kahdenkymmenen ikävuoden ajoilta. Päällimäisinä tarinoissa olivat nuoruuden rakkaudet. Reetta kertoo, että ihmisten onnellisuutta on vertailtu myös eri ammattien välillä. Tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat rekkakuskit, vaikka se vähän hassulta kuulostaakin. Nimittäin he saavuttavat päivittäin päämääränsä, ja ihmisen aivoissa onnellisuus lisääntyy, mitä useammin he saavuttavat tavoitteitaan. Entä mikä sitten olisi oivalluttajan tärkein oivallus? - Onni on jatkuvaa muutosta ja oppimista (ainakin minulle). Tosin yrittäjyys on myös kovaa työtä, Reetta muistuttaa realistisena.
Reetan vahvuudet
Luovana kouluttajana Reetta pitää vahvuuksinaan uskallusta mokata, epävarmuuden sietokykyä ja rohkeutta heittäytyä tarvittaessa. Häntä pidetään iloisena ja reippaana, yritteliäänä ja ahkerana. Reetta korostaa siinäkin aitoutta. – Tärkeää on tunnistaa ja sallia myös negatiiviset tunteet. En pidä pidä sellaisesta defensiivisestä onnellisuudesta, jossa ikään kuin peitetään hömppäpositiivisuuden alle negatiiviset tunteet ja kielletään niiden olemassaolo. Kukaan ei voi olla aina positiivinen ja jokaisella on joskus huono päivä. On helpompaa hyväksyä asia ja myöntää, että tänään on nyt tällainen fiilis, mutta huomenna on uusi päivä. Aitouteen kuuluu positiivisuuden lisäksi myös negatiiviset tunteet.
Yrittäjän arvot, attribuutit ja brändilupaus
ElämänTimantti prosessissa Reetan arvoiksi löytyivät: rehellisyys, luovuus, vastuullisuus, vapaus ja luontoarvot. Brändiattribuuttien määrittely tuntui jotenkin oudolta, mutta sellaiseksi löytyivät: luotettava, aikaansaava, kaunis, oivallutava, idearikas, intuitiivinen, luova, rohkea, itsenäinen, oppimisen mahdollistaja, uudistava.
Entä Ideakosken brändilupaus? - Tavoitteeni on aikaansaada mitattavaa muutosta työelämävalmiuksissa; oppimista joka siirtyy työelämään osaamisena ja parempina valmiuksina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti