"Populismi lupaa järjestystä epäjärjestykseen" kirjoitti imagoasiantuntija Erkki Karvonen Helsingin Sanomien Vieraskynässä 24.2. Jäin miettimään, mitä populismi oikeastaan tarkoittaa - ja mikä poliittisessa markkinoinnissa ei olisi populistista.
Wikipedian mukaan populismi Suomessa yhdistetään vennamolaisuuteen tai soinilaisuuteen. Sen väitetään olevan ilman omaa poliittista ideologiaa ja ammentavan vaikutteista sekä oikealta että vasemmalta. Sanotaan myös, että uudelle populismille tyypillistä on tunteisiin vetoaminen sekä television ja internetin käyttötaito. Toisaalta, vaikuttava viestintähän on aina tunteisiin vetoavaa ja nykyään sitä tehdään lisääntyvässä määrin videon keinoin ja perinteisen median lisäksi sosiaalisessa mediassa.
Eikö poliittinen markkinointi aina ole enemmän tai vähemmän populistista - puolueista riippumatta? Vai mitä oli Kokoomuksen vuoden 2006 presidentin vaalien slogon "Vastakkainasettelun aika on ohi" jos ei populistista?
Karvonen mainitse artikkelissaan myös Reaganin viestintäkonsultti Roger Ailesin. "You Are the Message" on Ailesin edelleen käyttökelpoinen imagonrakentajan perusteos. Teoksessa hän käy läpi erilaisia keinoja mm. hyvän puheen rakentamiseen ja tv-esiintymisiin.
Presidentti Reaganhan käytti viestinnässään elokuvateollisuudesta tuttuja draamakerronnan keinoja. Mielenkiintoista mielestäni on, että nykytekniikalla kuka tahansa vaaliehdokas pystyisi edullisilla videokameroilla ja sosiaalista mediaa hyödyntämällä tekemään mielenkiintoisen ja puhuttelevan kampanjan. Henkilöbrändin viestintää voi jatkaa sosiaalisen median kanavissa myös vaalien jälkeen.
Markkinoinnin tutkija ja professori Jill Klein kertoi 90-luvulla eräällä kurssilla, johon osallistuin, miten Yhdysvaltojen presidenttien imagoa mitattiin ns. likeablility-integrity akselilla. Pidettyys ja rehellisyys. Kuulostaa hyvältä. Miksei sitä voisi soveltaa tänäkin päivänä? Mitkä olisivat sellaiset henkilöbrändit attribuutit, joilla suomalaisten äänestäjien sydämiin päästään - ja pysytään myös vaalien jälkeen.
Se mitä itse peräänkuulutan poliittisessa viestinnässä on autenttisuus, aitous. Tällä tarkoitan sitä, että poliitikot ja puolueet eivät tee vain taktista markkinointiviestintää, vaan rakentavat aitoja, arvolähtöisiä henkilöbrändejä. Spin-doctoreiden aika alkaa olla ohi. Kyllä kansa tietää - vai tietääkö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti