"Henkilökohtainen johtajabrändi on sitä, että omilla yksilöllisillä vahvuuksillasi tuot lisäarvoa niille, joita haluat palvella."
Ulrich kertoo osuvasti, miten pelkkä osaaminen ei tee henkilöbrändiä, vaan sille pitää löytää myös asiakas, joka on valmis siitä maksamaan. Smallwood puolestaan nostaa esimerkkeinä Virginin Richard Bransonin ja GE:n Jack Welchin - kaksi täysin erilaista johtajabrändiä ja yrityskulttuuria. Johtaja- ja yritysbrändin vaihteluväli ei voi olla kovin suuri. Sama pätee koko organisaatioon.
He molemmat painottivat, että henkilön tulee tiedostaa paitsi omat vahvuutensa, myös tapansa työskennellä. Jos utelias ja paljon kysymyksiä esittävä henkilö on organisaatiossa, jonka kilpailuetu perustuu tehokkuutteen ja suorittamiseen, ei siitä kovin hyvää seuraa. Jos taas palvelun laatu on kilpailuedun ydin, on päivänselvää, että henkilön pitää myös itse olla palveluhenkinen.
Kysyttäessä millainen on hyvä johtajabrändin mittari, vastaa Ulrich luontevasti: "katso ympärillesi ja tarkkaile miten ihmiset reagoivat. Nauravatko he vitseillesi, innostuvatko he visiostasi?" Johtajabrändin monitorointi on tavallaan kuin peiliin katsomista - itselleen pitää olla rehellinen. Joskus on myös hyvä kysyä suoraa mielipidettä läheiseltä henkilöltä. Näin kehittymiskohteet, joille itse voi olla sokea, saadaan helpommin esiin.
Kysymys kuuluukin, ovatko unelmat ja henkilökohtaiset taipumukset saavutettavissa? Voiko esimerkiksi introvertistä tulla hyvä opettaja? Kyllä voi. Se vain vaatii harjoittelua ja itsensä sekä taitojensa kehittämistä. Itseään ei tarvitse tuputtamalla markkinoida. Sen sijaan on ihan OK kertoa omasta persoonasta, osaamisesta ja siitä, mikä on henkilökohtainen työskentelyote. Sen voi kertoa tai näyttää hyvin monella tavalla - verkossa, perinteisessä mediassa tai kasvokkain. Siitä syntyy henkilön persoonallinen maine ja bränditarina. Se on lähtökohta henkilöbrändipääomalle. Sen luomiseen voit vaikuttaa sinä itse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti