Aito vai feikki – ja miten henkilöbrändiä kontrolloidaan?

Aika ajoin törmään seuraaviin kysymyksiin:  miten henkilöbrändi rakennetaan ja onko julkkisten henkilöbrändi aito vai feikki, ja miten brändiä voi hallita tai kontrolloida.

Tapaan vastata tähän, että voiko elämää kontrolloida tai hallita. Henkilöbrändi kun perustuu oikeasti ihmisen identiteettiin, joka elää  ja kehittyy ajassa. 

Ympäristömme muuttuu yhä nopeammin.  Mediaympäristö on  purskeisempaa ja pirstaloituneempaa. Imemme vaikutteita eri tahoilta ja joko sulaudumme meitä ympäröivän yhteiskunnan normeihin tai luomme uutta. Henkilöbrändit  ovat usein suunnannäyttäjiä,  jotka tarjoavat jotain sellaista, joka puhuttelee muita ihmisiä, vastaa heidän tarpeisiinsa.  Jotain joka kiinnostaa tai johon voimme samastua.

Otetaan esimerkiksi artistit, muusikot.  Kuten olemme saaneet Voice of Finlandissa nähdä, artistibrändin ydin on äänessä.  On oltava erilainen ja erottumiskykyinen itse musiikissa, stailaus ja tarina tulevat vasta sen jälkeen.

Musiikki ja viihdeteollisuus on liiketoimintaa siinä missä muutkin.  Alana se on erittäin kova ja ansaintalogiikat haastavia. Siksi brändäys ja tuotteistus musiikissa on lähempänä perinteistä brändimarkkinointia kuin työelämässä.

Henkilöbrändäyksessä tulee myös miettiä verkkosivujen visuaalinen ilme: valokuvien kieli, sivuston ja vaatteiden värimaailma sekä käytettävät fontit. Niiden kaikkien tulee olla linjassa henkilön persoonan kanssa ja viestiä haluttuja asioita; henkilön arvoja, missiota ja ammatillisia tavoitteita.

Työnhaun yhteydessä puhutaan myös paljon henkilöbrändäyksestä.  Se on kuitenkin vähän haasteellista, koska rekrytoinnissa logiikka on erilainen – yritys hakee työntekijäksi tietyt taidot ja kokemuksen omaavaa henkilöä, ei niinkään tunnettua persoonaa.  Joskus liian vahva itsensä korostaminen yksilönä voi jopa kääntyä itseään vastaan, jos työnantajan edustajalle syntyy epäilys, että henkilö on kiinnostuneempi oman uran edistämisestä kuin työnantajan edun ajamisesta.

Kontrollin sijaan puhuisin mieluummin henkilöbrändin johtamisesta. Mutta kuka sitä sitten oikein johtaa; työnantaja, manageri, levy-yhtiö vai henkilö itse?

Työnhakijan henkilöbrändin hallinta taas on pikemminkin taktista fokusointia tiettyihin toimialoihin, yrityksiin ja tehtäviin.  Siinä kannattaa profiloida itsensä ratkaisuksi niihin haasteisiin, joita työnantajayrityksillä on.  Tämä luonnollisesti edellyttää hieman taustatutkimusta, ihan kuten markkinoinnissa  muutenkin. Kun tekee oman osaamisensa  hakukoneissa  löydettäväksi ja ”tuunaa” Linkedin profiilinsa työnantajan toiveita ja omia tavoitteita vastaavaksi, niin uskoisin sillä pärjäävän hyvin kisassa –  ja ehkä olemaan juuri se houkuttelevin ja paras vaihtoehto uudeksi työntekijäksi.