Kerro videoilla yrityksesi kulttuurista

Tarinoiden merkitystä korostetaan sekä markkinoinnissa että työnantajakuvan rakentamisessa. Harvassa ovat kuitenkin yritykset, jotka kertovat kotisivuillaan aidosti työilmapiiristään ihmisten kautta. Yksi positiivinen esimerkki on Opasmedia, joka rohkeasti rakentaa yrityskuvaansa ihmiset edellä. He tuovat kuvina esiin tekijät ja ovat avanneet myös yritysblogin.

Viime kesänä yritys haki myyntineuvottelijaa Turkuun aika vauhdikkaalla videolla. Opasmedian yhteysjohtaja Hannu Valjakka ja IT-päällikkö Toni Nummela kertoivat elokuussa, että video oli poikinut hyviä ja yrityksen oloisia hakijoita. Video oli tehty hyvin spontaanisti, ja ehkä siksi siihen on saatukin aitoa fiilistä sekä työkavereista että yrityksen ilmapiiristä. Kannattaa tutustua!

Maineenhallinta verkossa

Maineenhallinta verkossa näyttää olevan kuuma peruna tässä ajassa. Pohditaan hieman mitä se tarkoittaa.

Yhteiskunnallisesti maine voidaan määrittää jonkin yleisön yleiseksi mielipiteeksi ihmisestä, yhteisöstä tai yrityksestä. Tässä tapauksessa puhutaan siis laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Tuotteiden maineesta kuulee harvemmin puhuttavan. Silloin ehkä puhutuaan brändeistä tai tuotteen ja asiakaspalvelun laadusta.

Voiko mainetta hallita? Kyllä ja ei. Jos paino on hallinnassa, kontrolloinnissa - vastaus on ei. Jos taas puhutaan maineen ansaitsemista, vastaus on kyllä.

Olipa kyse maineesta, imagosta tai brändistä maine syntyy tekojen kautta. Se syntyy tuloksena tyytyväisistä asiakkaista tai positiivisesta vuorovaikutuksesta muiden kanssa - niin verkossa kuin reaalimaailmassakin. Positiivista mainetta verkossa voi luoda esimerkiksi aktiivisella vuorovaikutuksella ja toimivilla verkkopalveluilla. Kriiseissä luonnollisesti tärkeää on nopea reagointi ja tietty nöyryys, jos on mokannut. Anteeksi sana harvemmin kuluu käytössä.

Hyvän maineen saavuttaa siis olemalla laadullisesti hyvä omalla alallaan, lunastamalla lupauksensa sanoina ja tekoina. Hyvä johtaminen ja avoin viestintä ovat hyvän maineen rakennusaineita. Hyvä yrityskulttuuri synnyttää hyvän maineen. Hyvästä organisaatiosta puhutaan yleensä hyviä asioita.

Onko osaajaa ilman verkkoidentiteettiä?

Osallistuin eilen Dimeken koulutuspäivään Sosiaalinen media yhteistyön, uusien ilmaisumuotojen ja identiteettien rakentajana. Päivän aikana käytiin keskustelua mm. tietotyöläisen itsensä johtamisen keinoista ja verkkoidentiteetin hallinnasta.

Verkkoidentiteetin lisäksi käsittelimme myös multitaskingin haasteita ja sosiaalisten objektien käyttöä projektihallinnassa. Tajusin, että työelämä on todella muuttunut radikaalisti ja vaatii olennaisesti uusia taitoja, erityisesti osaamisintensiivisillä aloilla. Havahduin siihen, miten tärkeä kilpailutekijä verkkopresenssi on oman asiantuntijuuden markkinoinnissa ja uran edistämisessä. Oikeasti.


Miten saat asiantuntijan maineen?

Asiantuntijuutta on monenlaista. Yleensä julkinen arvostus ja maine jonkin alan erityisosaajana määrittyy näiden kautta:


1. Työhistorian ja aseman perustella saavutettu maine, joka kiinnostaa myös valtamedioita.

2. Vahvalla sisällöntuotanto-osaamisella luotu verkkoläsnäolo: tekstiä, videoita, valokuvia. Tähän osaamiseen kuuluu myös sosiaalisen median julkaisemisen tapojen, sääntöjen ja lainsäädännön tunteminen. Myös kirjan julkaiseminen auttaa.

3. Sattuman tai osaamisen kautta Facebook-ilmiöksi tai "meemiksi" nouseminen ja sitä kautta valtavirtajulkisuuteen päätyminen. Esimerkki tästä on Kaivuri-Jukka.


Karu tosiasia on, että sosiaalisen median aikakaudella on osattava kirjoittaa ja kertoa verkossa osaamisestaan tullakseen löydetyksi. Jos et osaa kirjoittaa asiantuntemuksestasi, et oikeastaan ole olemassa google-maailmassa. Koulutuspäivän yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä olikin: voittavatko työmarkkinoilla ne, jotka osaavat digimedian sisällöntuottamisen? Entä miten käy niille, jotka eivät osaa tai halua näitä uusia taitoja omaksua?

Ensivaikutelma on valttia hissipuheissakin

Nopeat syövät hitaat, sanotaan. Tämä on totta myös nykyaikaisilla pikadeiteillä ja erilaisissa verkostoitumistilaisuuksissa. Niissä osallistujille annetaan 3-5 minuuttia aikaa, jonka jälkeen pitäisi tietää onko vastapuoli kiinnostava jatkodeittejä tai yrityksen verkostumista ajatellen. Tällaisissa tilanteissa hissipuhe, omien arvojen ja tavoitteiden tehokas viestiminen nousee arvoon arvaamattomaan. Samoin tilanteen ja toisen henkilön lukutaito.

Eräs sinkkumies tuttavani kävi tällaisessa tapahtumassa tänä kesänä. Hän ei ollut ensi kertaa liikkeellä, joten kupletin juoni oli tuttu. Parikymmentä naista ja miestä jututtivat toisiaan. Ensivaikutelman sekä kolmen minuutin haastattelun jälkeen kiinnostus jatkotutustumiseen piti osoittaa +-merkillä lomakkeeseen. Hämmästynyt mies kertoi kahdeksan naisen kahdestakymmenestä olleen kiinnostuneen jatkodeiteistä hänen kanssaan. Edellisellä kerralla muutama vuosi sitten kiinnostuneita ei ollut yhtään. Mikä siis oli muuttunut?

Ulkoisesti merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Liikunnallinen kaveri pukeutuu edelleen rentoihin ja siisteihin vaatteisiin, jotka tuovat urheilullisen kropan esiin. Vaatteet eivät ole pröystäileviä, vaan ihan perussiistejä tyylikkäitä vaatteita. Hetken keskusteltuamme paljastui olennainen ero: edellisellä kerralla hän kertoi olevana ”koulutuksessa” ja it-alalla. Nyt hän sanoi olevansa varastopäällikkönä, eikä vielä tiedä mikä hänestä tulee isona. Voiko työroolilla olla näin iso merkitys? Vai heijastuiko hänestä vahvempi itseluottamus nyt, kun työtilanne oli parempi?

Mies kertoi myös opetelleensa jonkinlaista hissipuhetta. Työroolin lisäksi hän tuo siinä esiin omia arvojaan, jotka liittyvät luontoon ja liikuntaan. Jostain syystä hän kuitenkin jättää kertomatta lapsestaan, tai ainakin joillekin henkilöille. Ehkä se onkin viisaampaa, sillä deittimarkkinoilla se ei välttämättä tuo lisäarvoa vastaanottajan silmissä.

Maailma muuttuu lisääntyvässä määrin flash-tyyliseksi ensivaikutelma ruletiksi. Joskus ensivaikutelma syntyy netissä, joskus kasvokkain. Tästä johtuen meillä pitäisi olla valmius itsemme ja osaamisemme esittelyyn yllättävissäkin tilanteissa. Asiaa auttaa, jos on miettinyt oman hissipuheen erilaisia tilanteita varten: työtapaamisiin, deittimarkkinoille, uusia ihmisiä kohdatessa vapaa-ajalla. Suomessa ei välttämättä ole vahva itsensä tai toisten esittelyn kulttuuri. Sitä voi kuitenkin harjoitella, ja pikku hiljaa vaisto kehittyy arvioimaan toista henkilöä, sekä sopeuttamaan esittelyä kunkin tilanteen ja henkilön mukaiseksi.

Maalivahdille morsian

Asiat eivät ole aina sitä, miltä ne ensin näyttävät. Tästä hyvä esimerkki on Espanjan voittoisan jalkapallojoukkueen maalivahdin Iker Casillas'in reaktio, kun naispuolinen toimittaja haastatteli häntä finaalin jälkeen: Casillas suuteli häntä suoraan suulle!

Ohos, mikä latino, ajatteli varmaan moni spontaanisti. Tilannekuva kuitenkin muuttui, kun selvisi, että toimittaja Sara Carbonero onkin hänen tyttöystävänsä. Vielä erityisemmän tilanteesta tekee se taustatieto, että Sara oli saanut mediassa paljon kritiikkiä osakseen Espanjan hävittyä avausottelunsa Sveitsiä vastaan. Väitettiin, että tyttöystävän läsnäolo olisi häirinnyt maalivahdin keskittymistä peliin. Casillas oli siis melkoisen paineen alla monestakin syystä, eikä ihme että tunteet purkautuvat kisojen jälkeen tällä tavalla. Loppu hyvin kaikki hyvin - ja maalivahti sai morsiamensa.

Netissä kannattaa siis tehdä aina hieman taustoitusta - kaikki ei ole aina ihan sitä miltä ensimmäisellä klikkauksella näyttää.

Suomalaisen yrittäjän henkilöbrändäystä

Sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Qaikussa on viime päivinä käyty vilkasta keskustelua henkilöbrändäyksestä ja asiantuntijan verkkoidentiteetistä Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren tulevan Löydy-kirjan pohjalta. Eräänä esimerkkinä hyvästä suomalaisesta henkilöbrändistä ehdotettiin rovaniemeläistä Eero Leppästä ja hänen yritystään Rautasiltaa. Nappasin tuosta ideasta kiinni, tein nopean Twitter-haastattelun ja tässä hieman analysoitua Eeroa alias Rautasiltaa henkilöbrändäys kysymysten kautta:

Kuka olet ja mitä teet?
- Olen Eero Leppänen, Rautasilta. Teen sosiaalisen median sisältöjä, konsultointia, kampanjoita ja koulutusta.

Ketkä ovat elämäsi tärkeimmät ihmissuhteet, sidosryhmät ja kohderyhmät viestinnässä?
- Perhe! Some-yhteisö ja työyhteisö. Sidosryhmistä: asiakkaat, jotka ovat “oman tien kulkijoita”, vahvoja, rohkeita persoonallisuuksia, joista saan itselleni hyviä esikuvia ja joiden kanssa työskennellessäni opin suunnattoman paljon. Kohderyhmät viestinnässä: a) potentiaaliset asiakkaat, eli he jotka etsivät uusia, erilaisia ja innovatiivisia ratkaisuja b) alani ihmiset c) ihmiset, jotka haluavat alani tietoa. Aika paljon itse asiassa huomaan, että jotkut some-seuraajani soveltavat antamaani tietoa ja esimerkkiäkin.

Mainitse viisi sanaa, joilla itse kuvaat itseäsi?
- Luotettava, persoonallinen, leppoisa, lyhytjännitteinen, nopea

Entä viisi sanaa, joilla muut ovat sinua luonnehtineet?
- “Some-Obama” “Innostava” “sympaattinen” “intohimoinen” “oma itsensä”

Mikä on lupauksesi asiakkaalle?
- Hoidan asiakkaan antamaa tehtävää kuin se olisi omani, intohimolla.


Hyvä henkilöbrändi on aito ja pohjautuu osaamiseen. Kuten Rautasillan blogissa sanotaan, referenssit puhuvat puolestaan. Eerolla on vankka tausta viestinnän, taiteen ja kulttuurin puolelta. Hän on myös toiminut opetustehtävissä. Kannukset substanssipuolella on siis ansaittu. Persoonaa kuvaavat sanat liittyvät vahvasti innostavuuteen ja sympaattisuuteen, mutta varmasti asiakkailta löytyisi myös kommentteja, jotka viittaisivat luotettavuuteen ja työn laatuun. Huomattavaa on myös se, että asiakkaat valikoituvat tiettyjen kriteerien kautta - oppiminen ja kunnioitus on molemminpuolista. Samoin sidosryhmät muodostuvat samanhenkisistä ihmisistä, kaikkia kun ei voi mitenkään miellyttää.

Yrittäjä joutuu usein miettimään, brändääkö itsensä vai yrityksensä. Tässä tapauksessa on tapahtunut vähän sekä että. Moni puhuu suvereenisti Rautasillasta, eikä suinkaan Eerosta. Varmaan monen some-yhteisön mielissä Eero onkin yhtäkuin Rautasilta; siitä on tullut ikään kuin taiteilijanimi.

Rautasilta logo on mielenkiintoinen. Kuva ja yrityksen slogan 'silta sosiaaliseen mediaan' viestivät rautaista osaamista ja tukea asiakkaan viemiseen sosiaalisen median maailmaan. Kuvan on Eero itse napannut ja graafikko Elina Ylitervo on työstänyt sen nykyiseen logon muotoon. Tykkään kovasti!

Sanoisin että Eero on hyvä esimerkki aidosta suomalaisesta yrittäjän henkilöbrändistä. Jos hänelle olisi tehty amerikkalaistyylisesti henkilökohtainen logo, se olisi tässä kulttuurissa tuntunut vähän turhan mahtipontiselta. Mutta Rautasilta logona viestii yhtälailla yrityksen kuin Eeronkin arvoja. Samoin Eero persoonallisena esiintyjänä lunastaa henkilöbrändiinsä kohdistuvat lupaukset käytännössä.

Oman persoonansa ja osaamisensa johdonmukainen viestiminen niin ammatillisissa kuin yksityiselämäänkin liittyvissä kontakteissa - siitä henkilöbrändäyksessä loppupelissä on kysymys. Livenä ja somessa. Ole uskollinen itsellesi ja elämäsi tärkeille ihmisille ja tavoitteille. Lunasta lupauksesi käytännössä. Henkilöbrändi muodostuu kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa.

PS. Rautasilta brandin viestintästrategiaan kuuluu myös SlideShare, josta löytyi SomeTime2010 tapahtumassa esitetyn persoonallisen, yleisön hurmanneen Pecha Kucha esityksen kuvat. Video olisi ollut mainio, mutta kuvatkin kertovat olennaisen. Uskalla sinäkin!

Slaidit: Esitys Sometime2010-tilaisuus Pecha Kucha

View more presentations from rautasilta.

Sekaisin Marista

Kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Stefan Wallin älähti tulevan pääministerin Mari Kiviniemen "toista puolta" käsitelleestä jutusta Iltalehdehdessä. Juttu on mielenkiintoinen myös henkilöbrändäyksen näkökulmasta. Mistä Mari Kiviniemi tulee tunnetuksi?

Kuva sinänsä ei mielestäni ole paha. Samanhenkinen kuva löytyy myös Yhdysvaltojen presidenttiparista. Jos ihmisellä on hyvä kroppa tai pariskunta rakastaa toisiaan, niin mikäs siinä.

Hieman kyseenalaiseksi Iltalehden jutun teki sen tekstit. Mitä lisäarvoa luo seikkaperäinen kuvaus Kiviniemen suhtautumisesta kuukautissuojien pakkaukseen, vihjailu kuukautisiin liittyvistä kiukunpuuskista tai hänen profilointinsa tiedostavana feministinä. Onhan se toki erilaista kuin Vanhasen lautakasat ja uuniperunat. Matti tosin oli sinkku.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kaikki nämä asiat ovat Kiviniemen itsensä tai hänen miehensä aiemmin medialle kertomia. Proaktiivisessa henkilöbrändäysstrategiassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, mistä asioista haluaa tulla tunnetuksi, mikä on henkilöbrändin ydin ja viestiä sen mukaisesti. Kannattaa myös kysyä itseltään: mikä elämässäni on julkista, mikä persoonaallisesti profiloivaa - ja mikä yksityistä. Sama pätee myös sosiaaliseen mediaan.

Huumorintajuisena ja älykkäänä naisena uskon Kiviniemen kääntävän tämän edukseen: hyvä kroppa on meriitti myös naiselle!