18.10.2010

Henkilöbrändit osa 2: Rautasilta - hyppy sosiaaliseen mediaan!


Eero Leppänen alias Rautasilta on 47-vuotias rovaniemeläinen yhteisöllisen median edelläkävijä. Näin hänen Pecha Kucha esityksensä Sometime2010 -tapahtumassa ja olin todella vaikuttunut! Päätin selvittää hieman lisää henkilöstä Rautasillan takana sekä mihin hänen suuri kansansuosionsa perustuu. Jututin Eeroa heinäkuussa helteisessä Helsingissä.

- Tarve radikaalimpaan elämänmuutokseen alkoi kyteä mielessäni nelisen vuotta sitten, Palkkakehityksen urakatto media-alan opettajana oli saavutettu ja ammatilliset kehitysmahdollisuudet tuntuivat rajallisilta, kertoo Eero. Luova ihminen alkoi kaivata jotain uutta inspiraatiota, muuten leipiintyminen uhkasi kulman takana. - Vuonna 2006 aloin pitämään henkilökohtaista muutosblogia nimimerkillä ”mediaope”. Tuolloin ei vielä tohdittu kirjoittaa oikealla nimellä. Se oli Rautasillan ensimmäinen kosketus sosiaalisen median yhteisöliseen maailmaan. Blogi on tietynlainen evoluutiopolku tähän päivään: kirjoitukset löytyvät blogin arkistosta kuukausittain tai aihealueittain. Mediaopen blogin löysi pian perustamisen jälkeen viestintäkonsultti Kristiina ”MeMe” Pääkkönen, joka tahollaan myös suunnitteli yrittäjyyttä. Näin ajatusten vaihto sekä ensimmäinen sosiaalisen median heimo alkoi muodostua blogikirjoitusten ja kommentointien kautta.

Garage Moviesta se lähti

Samana vuonna markkinoille olivat tulleet ensimmäiset kännykkävideokamerat, joilla periaatteessa kuka tahansa pystyisi kuvaamaan ja tallentamaan nettiin itse tekemiään videoita. Eero oli saanut silloiselta työnantajaltaan uuden videokännykän ja vietti suomalaisen miehen laatuaikaa - autotallissa. Siellä rokkia kuunnellen ja tikkaa heitellen hän sai inspiraaation kuvata uransa ensimmäisen kännykkävideon ja latasi sen You Tubeen. Siitä syntyi kuuluisa garage video: Beer darts and rock´n rol sekä motto ”jos minä pystyn tähän, niin sinäkin pystyt”. - Tuntuihin se hieman naurettavalta, jos vertasi itseään ikä- ja opiskelutovereihin, jotka tekivät oikeita elokuvia tai juontivat tunnettua keskusteluohjelmaa televisiossa. Siitä huolimatta Eero oli vakuuttunut, että tuossa innostuksessa, minkä hän koki oli jotain niin vahvaa, että sitä polkua piti seurata. Päätös oli kypsynyt: oli aika tehdä hyppy yrittäjyyteen.

Yrittäjäksi kasvaminen ja verkoston voima

Yrittäjän ensimmäiset vuodet olivat erilaisia keikkoja freelance-toimittajana sekä kouluttajana. Kilpailu oli kuitenkin kovaa ja freelancerin asema heikko. Jotain oli taas keksittävä. Jotain millä erottua. Eero oli tietyissä piireissä saanut jo mainetta sosiaalisen median edelläkävijänä, joten hän päätti vuoden 2009 alussa rohkeasti erikoistua sosiaalisen median konsulttiyritykseksi. Tämän mahdollisti yhteistyö Kemi-Tornion AMK:n Mopaali-hankkeen kanssa. Toukokuussa 2009 olikin aika vaihtaa kotitoimisto oikean toimistoon ja muiden yrittäjien yhteisöön. Naapurikseen Rautasilta sai KovaKoodarit ja Jyri Ruudun. Heidän osaamisensa täydensivät erinomaisella tavalla toisiaan ja syntyi mm. yrittäjien yhteisöllinen Friendtrepreneur - Ystäväyrittäjyys -nettikonsepti.

SomeTime 2010

Maaliskuussa Eero lupautui Thaimaasta käsin spontaanisti Twitter viestillä pitämään
Pecha Kucha -esityksen yhteisöllisesti tuotetussa SomeTime 2010 tapahtumassa. –Luulin tosin, että kyseessä on 24 hengen kivat kesäkekkerit ja vasta myöhemmin minulle selvisi, että paikalla on parisataa sosiaalisen median tosissaan ottavaa kuulijaa ja mistä Pecha Kuchassa on kyse. Pecha Kucha on formaatti, jossa esitysaikaa on 6 minuuttia 40 sekuntia. Jokaisen esiintyjän käytössä on 20 kuvaa, tasan kaksikymmentä sekuntia kuvaa kohden. Jopa rutinoitunutta esiintyjää jännitti. – Kesken esityksen huomasin kauhukseni, että suuni kuivui jännityksestä ja äänen lähtö oli lähellä. Keidas Saharassa oli Katja Presnalin vesipullo lavan reunalla. Twitterissä yleisö kommentoi reaaliajassa: "On se kova jätkä toi Rautasilta, nyt se juo coolisti vettä kesken Pecha Kuchan!". -Esityksen jälkeen aplodit räjähtivät päälle. Tunne oli aika mieletön.



Aidon henkilöbrändin rakennusaineet

Yrityksenä Rautasilta tarjoaa sosiaalisen median koulutusta, konsultointia, konseptointia sekä ratkaisuja sosiaalisen median intraan. ”Huippuosaamisen” sijaan Eero määritteli vahvuuksinaan paikallisuuden, monipuolisuuden, rohkeuden, elokuvakokemuksen ja innovatiivisuuden. Lisäisin tuohon listaan vielä jalat maassa, auttavainen ja helposti lähestyttävä – kaikki ominaisuuksia, jotka sosiaalisen median yhteisöissä arvotetaan korkealle. –Tämä toiminta on luottamusbisnestä ja paikallisen kulttuurin ymmärtäminen tärkeää. Pienelle Lapin elinkeinonharjoittajalla ei välttämättä ole järkevää mennä kertomaan konsulttikielellä, mitä Starbucks tai joku muu suuren maailman yritys on tehnyt. Vauhdikkaasta Pecha Kucha esityksestä huolimatta Eero on sangen vaatimaton: hänen oli silmiinpistävän vaikea kehua itseään, kun kyselin hänen henkilöbrändinsä vahvuuksia

Yrityksen markkinointia vai henkilöbrändin viestintää?

Sosiaalinen media tarjoaa pienyrittäjälle mahdollisuuden erittäin kustannustehokkaaseen markkinontiin. Rautasilta löytyy Facebookista ja Twitteristä, Vimeolta ja You Tubesta . Yrityksellä on myös kotisivut, blogi sekä SlideShare –tili. Eeron henkilöbrändiin on kuitenkin ehkä eniten vaikuttanut hänen auttavaisuutensa ja vilpitön persoonansa. – "Minkä lupaan, sen teen" ja "Rautasilta tekee asioita, jotka tietää osaavansa" ovat rakentaneet miehen mainetta nyt jo valtakunnalliseksi. – Olen varmaan tehnyt blogissa juuri niin kuin ei pitäisi, eli rakentanut evoluutiopolun omasta blogistani yritysblogiksi. Itse sanoisin päinvastoin: juuri tämä aitous ja inhimillisyys on mielestäni Rautasilta brändin arvokas ydin.

Mikä Rautasillasta tulee isona?
Verkkomedian kehitys tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden ns. kuraattori tyyppiselle henkilölle, joka luo ja koostaa uutisvirtaa. Yksi mahdollisuus on juuri tällainen uudenlainen media-alan yrittäjä, vaikuttaja joka ohjaa median sisältövirtoja. - Toisaalta viihdyn edelläkävijän roolissa, aina askelen edellä, jotta asiakkaiden ei tarvitse hypätä tuntemattomaan. Sekin kuulostaa Rautasillalta.

11.10.2010

Henkilöbrändit osa 1: Ideat + Koski = Ideakoski


”Aikuisena menen kyllä oikeisiin töihin, enkä ala miksikään yrittäjäksi” . Näin ajatteli Reetta 10 v, rakennusalalla toimivan yrittäjäperheen tytär. Pienen tytön oli vaikea ymmärtää, että ”oikeaa työtä” voi tehdä myös kotoa käsin ja joustavilla työajoilla. Hänen maailmassa oikeata työtä olisi se, että lähdetään aamulla virastoon ja tullaan illalla kotiin.

Toisin kuitenkin kävi. Kasvatustieteen opintojen ja muutaman vuoden erilaisten oppimiseen ja kehittämiseen liittyvien työsuhteiden jälkeen vuonna 2009 Reetta löysi itsensä polkemassa hurjaa vauhtia kohti Innotaloa ja kaupparekisteriä. Repussaan hänellä oli Ideapakka; työkalu jolla voitaisiin kehittää projektityöskentelyä osallistavammaksi ja luovemmaksi. Oli pakka, oli Koski - syntyi yritys: Ideakoski.

Nuoren yrityksen ensiaskeleet

- Ideakoski syntyi hieman erikoisella tavalla, muistelee Reetta. -Olin yt-neuvottelujen jälkeen juuri vaihtanut työpaikkaa, kun erältä tutulta asiakkaalta soitettiin perään. Heidän saamansa asiakaspalaute oli niin hyvää, että halusivat ehdottomasti tilata minut uudestaan ja pyysivät tarjousta. Pienen harkinnan ja neuvottelujen jälkeen päätin alkaa osa-aikaiseksi yrittäjäksi.

Yrittäjyyden etuina Reetta pitää suurempia vaikutusmahdollisuuksia: asiakaskäynnille voi mennä polkupyörällä tai valmennuksen voi kesähelteellä vetää vaikka paljain jaloin hyvällä omallatunnolla, jos se vain asiakkaalle sopii. –Yrittäjänä vastaan elämäni valinnoista, minulla on vapaus toteuttaa juuri sellaista elämää kuin itse haluan. Elämä on rajallinen, miksei sitä siis käyttäisi sellaiseen tekemiseen, jonka kokee arvokkaaksi? Yrittäjyyspäätöksen jälkeen Reetta on huomannut, että asiakkaiksi on valikoitunut samanhenkisiä ja saman arvomaailman jakavia ihmisiä ja yrityksiä.

- Ehkä olen aina ollut luonteeltani yrittäjähenkinen ja itseni toteuttaminen on ollut tärkeää. Olen myös luonteeltani sellainen, että haluan haastaa itseni. Se voi olla maraton tai leijasurffauksen opettelu, näköjään yrityksen perustaminenkin, kuittaa Reetta leveästi hymyillen.

Ensimmäinen tuote: Ideapakka

- Ideapakka lähti ajatuksesta kehittää kouluttajille uudentyyppinen työväline. En ollut tyytyväinen perinteiseen projektityökulttuuriin, vaan aloin pohtia, miten asian voisi tehdä toisin; miten projektityötä voisi kehittää innovatiivisemmaksi ja osallistavammaksi. Useissa kouluttajien ammattillisissa kehitysvalmennuksissa minulta kysyttiin uuden valmennustyylin edessä: ”kertoisitko, miten minä vedän tämän koulutuksen käytännössä” – huomasin siis tarpeen käyttäjälähtöiselle työkalulle. Itse formaatti syntyi nopeasti, varmaan alle tunnissa, kun istuin alas ja naputtelin ideani powerpointtiin. Yritin saada tuotekehitystukea Keksintösäätiön tuoteväylästä, mutta koska Ideapakka oli jo markkinoilla, tuotekehitys oli heidän mukaansa tehty. - Samoihin aikoihin näin netissä ilmoituksen ElämänTimantti pilotista ja päätin antaa henkilöbrändäyksellekin mahdollisuuden, vaikka ensi-istumalta se tuntui ajatuksena kovin ulkokohtaiselta. Prosessin jälkeen olen kuitenkin huomannut henkilönä ja yrityksenä toteuttavani konkreettisella tasolla niitä arvoja, jotka itselleni prosessin alussa määrittelin. Se tuntuu hienolta.

Kokemukset ja erilaisuuden kohtaaminen avartavat

- Ennen yrittäjäuraani ehdin kokea työntekijänä IT-alan yrityksen konkurssin, mikä kokemuksena opetti paljon. Ideakosken perustamisen lisäksi toinen merkittävä käänne oli opettaminen intialaisessa organisaatiossa Quality Circle Forum of India vuonna 2002. Se antoi hyvän käsityksen kulttuurien ja ihmisten sosiaalistumisen merkityksestä. Olin Suomessa juuri lukenut Peter Sengen hienoja teorioita itseohjautuvista tiimeistä ja oppivasta organisaatiosta, ja innoissani menin näiden oppien kera Intiaan. Siellä törmäsin laatupiireihin ja TQM (Total Quality Management) toimintaan, jossa jokaisella oli tarkkaan määritetty paikkansa työyhteisössä. He olivat oikein kuuliaisia ja tyytyväisiä siihen, että tiesivät tarkkaan, mitä heiltä odotetaan. Intialainen yhteiskunta on myös hyvin hierarkinen, joten minä ja oppini olimme kuin toiselta planeetalta. Tuo kulttuurien kohtaaminen oli itseasiassa hyvin voimaannuttava kokemus. Se vapautti minut normeista, ja opetti elämään kussakin tilanteessa – ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, kertoo Reetta.

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi?

- Vuonna 2003 olin Ruotsissa sairaalan saattohoito-osastolla kesätöissä. Iltaisin kuuntelin vanhusten tarinoita, jotka usein kertoivat heidän nuoruudestaan. He muistelivat onnellisia asioita, kuten rakastumisia. Tämä jäi mieleeni voimakkaasti. Halusin itse käyttää aikani viisasti, nyt kun vielä on mahdollisuus tehdä valintoja elämässä. Vanhuksilla on tarve eheyttää elämänkaartaan tarinoilla. Nuoruusvuodet jättävät aivoihin vahvoja tunnejälkiä kahdenkymmenen ikävuoden ajoilta. Päällimäisinä tarinoissa olivat nuoruuden rakkaudet. Reetta kertoo, että ihmisten onnellisuutta on vertailtu myös eri ammattien välillä. Tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat rekkakuskit, vaikka se vähän hassulta kuulostaakin. Nimittäin he saavuttavat päivittäin päämääränsä, ja ihmisen aivoissa onnellisuus lisääntyy, mitä useammin he saavuttavat tavoitteitaan. Entä mikä sitten olisi oivalluttajan tärkein oivallus? - Onni on jatkuvaa muutosta ja oppimista (ainakin minulle). Tosin yrittäjyys on myös kovaa työtä, Reetta muistuttaa realistisena.

Reetan vahvuudet

Luovana kouluttajana Reetta pitää vahvuuksinaan uskallusta mokata, epävarmuuden sietokykyä ja rohkeutta heittäytyä tarvittaessa. Häntä pidetään iloisena ja reippaana, yritteliäänä ja ahkerana. Reetta korostaa siinäkin aitoutta. – Tärkeää on tunnistaa ja sallia myös negatiiviset tunteet. En pidä pidä sellaisesta defensiivisestä onnellisuudesta, jossa ikään kuin peitetään hömppäpositiivisuuden alle negatiiviset tunteet ja kielletään niiden olemassaolo. Kukaan ei voi olla aina positiivinen ja jokaisella on joskus huono päivä. On helpompaa hyväksyä asia ja myöntää, että tänään on nyt tällainen fiilis, mutta huomenna on uusi päivä. Aitouteen kuuluu positiivisuuden lisäksi myös negatiiviset tunteet.

Yrittäjän arvot, attribuutit ja brändilupaus

ElämänTimantti prosessissa Reetan arvoiksi löytyivät: rehellisyys, luovuus, vastuullisuus, vapaus ja luontoarvot. Brändiattribuuttien määrittely tuntui jotenkin oudolta, mutta sellaiseksi löytyivät: luotettava, aikaansaava, kaunis, oivallutava, idearikas, intuitiivinen, luova, rohkea, itsenäinen, oppimisen mahdollistaja, uudistava.

Entä Ideakosken brändilupaus? - Tavoitteeni on aikaansaada mitattavaa muutosta työelämävalmiuksissa; oppimista joka siirtyy työelämään osaamisena ja parempina valmiuksina.

7.10.2010

Kerro videoilla yrityksesi kulttuurista

Tarinoiden merkitystä korostetaan sekä markkinoinnissa että työnantajakuvan rakentamisessa. Harvassa ovat kuitenkin yritykset, jotka kertovat kotisivuillaan aidosti työilmapiiristään ihmisten kautta. Yksi positiivinen esimerkki on Opasmedia, joka rohkeasti rakentaa yrityskuvaansa ihmiset edellä. He tuovat kuvina esiin tekijät ja ovat avanneet myös yritysblogin.

Viime kesänä yritys haki myyntineuvottelijaa Turkuun aika vauhdikkaalla videolla. Opasmedian yhteysjohtaja Hannu Valjakka ja IT-päällikkö Toni Nummela kertoivat elokuussa, että video oli poikinut hyviä ja yrityksen oloisia hakijoita. Video oli tehty hyvin spontaanisti, ja ehkä siksi siihen on saatukin aitoa fiilistä sekä työkavereista että yrityksen ilmapiiristä. Kannattaa tutustua!