Sarja henkilöbrändin eri näkökulmista

Tätä blogia on tullut kirjoiteltua säännöllisen epäsäännöllisesti, joten nyt on aika saada siihen muutos.

Ajattelin toteuttaa seitsenosaisen sarjan henkilöbrändin eri näkökulmista alkaen heti ensi viikolla.

Sarjan jokaisessa osassa käsittelen teemaa vähän eri näkökulmista: millainen on henkilöbrändin arvonmuodostus, voiko henkilöbrändi olla stigmatisoiva, onko henkilöbrändi julkkis tai julkkis brändi, johtajabrändin merkitys yritykselle, kulttuurien vaikutus, henkilöbrändi ja juridiikka... tuossa nyt muutamia ajatuksia - ja uusia otetaan iloalla vastaan.

Mistä sinä haluaisit kuulla tai lukea?
Ajatuksenani on syventää kutakin teemaa ja tarjoilla aina jotain vähän uutta. Katsotaan millainen sarja tästä syntyy.

Jos sinulla on joku tietty kulma, jota haluaisit tutkiskeltavan tarkemmin, niin kerro ihmeessä ja katsotaan, mitä sen ympärille saataisiin syntymään.

Aito vai feikki – ja miten henkilöbrändiä kontrolloidaan?

Aika ajoin törmään seuraaviin kysymyksiin:  miten henkilöbrändi rakennetaan ja onko julkkisten henkilöbrändi aito vai feikki, ja miten brändiä voi hallita tai kontrolloida.

Tapaan vastata tähän, että voiko elämää kontrolloida tai hallita. Henkilöbrändi kun perustuu oikeasti ihmisen identiteettiin, joka elää  ja kehittyy ajassa. 

Ympäristömme muuttuu yhä nopeammin.  Mediaympäristö on  purskeisempaa ja pirstaloituneempaa. Imemme vaikutteita eri tahoilta ja joko sulaudumme meitä ympäröivän yhteiskunnan normeihin tai luomme uutta. Henkilöbrändit  ovat usein suunnannäyttäjiä,  jotka tarjoavat jotain sellaista, joka puhuttelee muita ihmisiä, vastaa heidän tarpeisiinsa.  Jotain joka kiinnostaa tai johon voimme samastua.

Otetaan esimerkiksi artistit, muusikot.  Kuten olemme saaneet Voice of Finlandissa nähdä, artistibrändin ydin on äänessä.  On oltava erilainen ja erottumiskykyinen itse musiikissa, stailaus ja tarina tulevat vasta sen jälkeen.

Musiikki ja viihdeteollisuus on liiketoimintaa siinä missä muutkin.  Alana se on erittäin kova ja ansaintalogiikat haastavia. Siksi brändäys ja tuotteistus musiikissa on lähempänä perinteistä brändimarkkinointia kuin työelämässä.

Henkilöbrändäyksessä tulee myös miettiä verkkosivujen visuaalinen ilme: valokuvien kieli, sivuston ja vaatteiden värimaailma sekä käytettävät fontit. Niiden kaikkien tulee olla linjassa henkilön persoonan kanssa ja viestiä haluttuja asioita; henkilön arvoja, missiota ja ammatillisia tavoitteita.

Työnhaun yhteydessä puhutaan myös paljon henkilöbrändäyksestä.  Se on kuitenkin vähän haasteellista, koska rekrytoinnissa logiikka on erilainen – yritys hakee työntekijäksi tietyt taidot ja kokemuksen omaavaa henkilöä, ei niinkään tunnettua persoonaa.  Joskus liian vahva itsensä korostaminen yksilönä voi jopa kääntyä itseään vastaan, jos työnantajan edustajalle syntyy epäilys, että henkilö on kiinnostuneempi oman uran edistämisestä kuin työnantajan edun ajamisesta.

Kontrollin sijaan puhuisin mieluummin henkilöbrändin johtamisesta. Mutta kuka sitä sitten oikein johtaa; työnantaja, manageri, levy-yhtiö vai henkilö itse?

Työnhakijan henkilöbrändin hallinta taas on pikemminkin taktista fokusointia tiettyihin toimialoihin, yrityksiin ja tehtäviin.  Siinä kannattaa profiloida itsensä ratkaisuksi niihin haasteisiin, joita työnantajayrityksillä on.  Tämä luonnollisesti edellyttää hieman taustatutkimusta, ihan kuten markkinoinnissa  muutenkin. Kun tekee oman osaamisensa  hakukoneissa  löydettäväksi ja ”tuunaa” Linkedin profiilinsa työnantajan toiveita ja omia tavoitteita vastaavaksi, niin uskoisin sillä pärjäävän hyvin kisassa –  ja ehkä olemaan juuri se houkuttelevin ja paras vaihtoehto uudeksi työntekijäksi.

Digitaalinen ensivaikutelma on uuden ajan kädenpuristus

Ennen somea ensivaikutelman sanottiin muodostuvan ulkoisesta olemuksesta, hymystä ja kädenpuristuksesta. Niin, ja tietysti katsekontaktista: suoraan silmiin ja ystävällisesti hymyillen. 

Nyt ensivaikutelma on siirtynyt ainakin osittain digitaalisen mediaan.  Työnhakijan CV:n lisäksi nopea ensivaikutelma syntyy lisäksi annetuista some-profiileista tai hakukoneosumista. Oletteko tulleet miettineeksi, miten pysyvä sosiaalisen median ensivaikutelma voi olla tai että se voi olla ensimmäinen karsintakynnys monen hyvän CV:n joukosta haastatteluun?

Ensivaikutelmassa kyse on luottamuksesta. Lähestymme henkilöitä, joista pidämme ja jotka viestivät sellaisia asioita, jotka vastaavat joko tietoisia tai alitajuisia ”speksejämme”. Niin hassulta kuin tämä ehkä kuulostaakin, kyse on usein suorituskyvystä (performance). 

Suorituskyvystä sainkin hassun idean: päätin vertailla deodoranttien ensivaikutelmaa. Niissähän luvataan milloin minkäkinlaista performancea!  Poimin siis satunnaisotannalla erilaisia tuotteita ja asettelin ne sievästi riviin. Kas tässä :

Pakkauksesta vedetään johtopäätöksiä sisällöstä.

Mihin sinä kiinnitit ensimmäisenä huomiota ja millä perusteella?  Vetosiko sinuun väri, muoto vai tuotenimi? Laittaisitko kainaloosi balsamia, ihonhoitoa, sporttia, suojaa, imukykyä vai kestävyyttä? 48 vai 72 tuntia? Niinpä niin. Mielikuviahan meille myydään.

Samat lainalaisuudet pätevät ihmisiin. Ensivaikutelma muodostuu muutaman sekunnin silmäyksellä. Esimerkiksi Facebookissa erään tutkimuksen mukaan silmäillään ne tiedot, mitkä ovat heti saatavilla: nimi, kuvat, tietoja minusta –osio, harrastukset, kirjat ja muut tykkäykset.  Ammatillisessa mielessä on tärkeää nopeasti pystyä viestimään mitä tarjoaa, antaa itsestään edustava kuva valokuvan tai videon kautta sekä viestiä sosiaalista uskottavuutta verkostojen ja suositusten kautta.

Oheisella videolla on paljon mielenkiintoista asiaa, joka toivottavasti antaa ajattelemisen aihetta meille suomalaisillekin. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herätti?  Onko osaaminen tulossa geneeriseksi ominaisuudeksi ja osaamisen markkinoinnissa ollaan siirtymässä - tai jo siirrytty mielikuvamarkkinoinnin aikaan? Mitä mieltä sinä olet - olisi kiva kuulla kommenttisi!

Mikä ihmeen Smoukahontas?

Suomalaisen Sara Marién maaliskuussa 2014 julkaisemat nettivideot ovat kiertäneet sosiaalisessa mediassa kulovalkean lailla. Ensin huomiota herätti sujuvalla aksentilla puhuttu monikielinen video, jossa näytettiin miltä vieraat kielet kuulostavat kieltä osaamattoman korvissa. Eihän hän oikeasti niitä kieliä puhunut, mutta foneettisesti erittäin vakuuttava ja vaikuttava suoritus!  Myös saksalainen ZDF-kanava sekä amerikkalainen Huffington Post kertoivat sujuvaa höpöhöpöä puhuvasta suomalaisesta talentista. Ei huono saavutus!

Jo tuolloin ajattelin, että Sara on varmasti hyvin musikaalinen. Niin näyttäisi olevan. Nimittäin kielivideo sai jatkoa. Uudella videolla Sara laulaa 14 erilaista musiikin tyylilajia ilman säestystä - kylpyhuoneessaan. Voidaan kai todeta: A Star Is Born.

Mitä tästä opimme? Jos sinulla on lahjoja ja haluat rakentaa itsellesi tunnettuutta, videoblogi (tai vlogi) on siihen erittäin tehokas kanava.

Ole rohkea, erotu ja viihdytä!
Dare, Differentiate and Entertain!

Saralle menestys tuli ilmeisesti yllätyksenä, mutta nopeasti hänelle on rakennettu sosiaalisen median Facebook ja G+ profiilit sekä YouTube kanava on muutettu hienosti muotoon Smoukahontas Official. Kuulemme varmasti tästä lahjakkaasta nuoresta naisesta vielä paljon.

Henkilöbrändäys on elämän designia

Henkilöbrändäyksestä on puhuttu paljon työnhaun yhteydessä. Itse olen pyrkinyt välittämään holistisempaa näkemystä aiheesta - joskus paremmalla, joskus huonommalla menestyksellä. Henkilöbrändäys liittyy usein elämän muutoskohtiin, jolloin olemme uuden edessä, eikä valmista toimintamallia ole. Arvot ja eletty elämä antavat suuntaa tulevalle, henkilöbrändäysprosessissa luomme ammatillisen nahkamme uudestaan. Se ei tapahdu viidessä minuutissa, eikä edes viikossa.

Henkilöbrändäystä voisi kutsua vaikkapa elämän designiksi. Uudelleenmuotoilussa tulee huomioida niin ammatilliset intressit kuin myös taloudelliset ja muut resurssit: millaista elämänlaatua tavoittelemme ja kenen seurassa haluamme aikaamme viettää nyt ja tulevaisuudessa? Henkilöbrändäys on siis paljon enemmän kuin vain työmarkkinoiden markkinointiviestintää. Toki se sitäkin on - ja paljon enemmän. Henkilöbrändäys on halua erottua, rohkeutta kulkea omia polkujaan. Työsuhteessa työntekijä määrittyy usein yritysbrändin kautta. Vaatii suurta rohkeutta johdolta nostaa työntekijöitä henkilöbrändin asemaan. Yrittäjän tai itsensä työllistäjän tapauksessa henkilöbrändäys on luonnollisempaa. Designereilla ja artisteilla se on must.

Brändäys ei kuitenkaan ole vielä markkinointia, eikä markkinointi brändäystä. Brändäys asemoi henkilön mielen kartalla tiettyyn paikkaan, markkinointi tuo sen oikeiden ostajien eteen.

Pääasia on pääasia - osaamisella vai hiustyylillä uralla eteen päin?

Talouselämä julkaisi 26.4.2013 neljännentoista kerran Päättäjänaiset-selvityksen, jossa listattiin 100 Suomen yritysmaailman vaikutusvaltaisinta naista. He edustavat laaja-alaisesti hallintoa, järjestöjä, tiedettä ja taidetta ja heillä on yritystalouteen liittyvää valtaa tai vastuuta.

Arviointikriitereinä selvityksessä käytettiin seuraavia tekijöitä:

 

• työn ja johdetun liiketoiminnan koko
• tehtävien vaativuus ja henkilöstön koko
• yrityksen kansainvälisyys ja kilpailuasetelma
• henkilön oma urakehitys sekä
• yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja näkyvyys

 

Eniten painoarvoa saivat toimitusjohtajuus, vaativat johtoryhmätehtävät suurissa globaalin liiketoiminnan yrityksissä, sekä kotimaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikat.

Lista on hyvin vaikuttava sekä saavutuksiltaan että laaja-alaisuudeltaan. Nuorin listalle päässeistä on Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Kristina Pentti-von Walzel (34), joka vaikuttaa Lemminkäisen ja Aspon hallituksissa; iäkkäin edelläkävijämäisen pankkiuran tehnyt Sirkka Hämäläinen-Lindfors (73), joka toimii Koneen hallituksen varapuheenjohtajana ja Kansallisoopperan hallituksen puheenjohtajana. Hyvin osaavia ja ansioituneita ammattilaisia kaikki.

 

Samassa lehdessä oli myös juttu "Hankalat Ämmät", johon oli haastateltu 128:aa viime vuonna listalle päässyttä sekä tänä vuonna ehdolla ollutta naisvaikuttajaa. Selvityksen mukaan lapsettomia naisjohtajia on myös joukossa. Keskimäärin päättäjänaisilla on 1,7 lasta.  Mielikuva sinkusta uranaisesta näyttäisi siis olevan myytti. Noin puolet vastaajista kokee luopuneensa jostain uran vuoksi, puolet ei.  Kipein valinta jutun mukaan on ollut äitiydestä luopuminen. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni koulutettu nainen on luopunut tai joutunut luopumaan urastaan lasten vuoksi.

 

Myös Ilta-Sanomat nosti yrityselämän vaikutusvaltaiset naiset otsikoihin, tosin hieman eri kuvituksella. Kaikilla kolmella naisella sattui kyseisissä kuvissa olemaan lyhyet hiukset, ja jutun kommenteissa virisikin vilkas keskustelu menestyvien naisten ulkoisesta olemuksesta sekä hiustyylistä, joka poiki ihan oman jutun:

 

IS: Pitääkö menestyvällä naisella olla lyhyet  hiukset

 

Toki ulkonäöllä, käyttäytymisellä ja asenteella on merkitystä uralla etenemisessä. Hiukset, meikki, väri- ja tyylivalinnat vaikuttavat kuitenkin lähinnä ensivaikutelmaan ja auttavat viiteryhmän määrittelyssä - substanssi ja näytöt tulevat tekemisen kautta. Muotibisneksessä ja kauneuskilpailuissa, ja ehkä deittimarkkinoilla ulkoisella olemuksella on korostuneempi painoarvo. Yritysmaailmassa merkitsee enemmän tulos, vastuu ja vaikuttavuus.

 

Kun katsoo Päättäjänaisten valokuvia, niin joukossa on niin blondia kuin brunettea, pitkää ja lyhyttä hiusta, silmälaseilla ja ilman. Jakun väritkin vaihtelevat tummasta kirkkaanpunaiseen tai ruohon vihreään. He kaikki hymyilevät - enemmän tai vähemmän. Uranaiset koetaan joskus pelottavaksi, eikä heistä juurikaan kerrota kiinnostavia tarinoita. En ihan ymmärrä, mistä se johtuu. Kuvien perusteella he kyllä vaikuttavat määrätietoisilta, mutta eivät tylsiltä eivätkä pelottavilta. Herääkin kysymys, millaisen kuvan media osaajanaisista antaa tai miten naiset itse hyödyntävät vaikkapa sosiaalista media luodakseen itsestään helpommin lähestyttävän ja yritysten kannalta halutun osaajan kuvan.

 

Fakta on, kuten Annamari Sipilä HS Kolumnissaan (1.5.2013) kirjoittaa: "Pienellä Suomella ei ole varaa lasikattoon. Huipulle pitää saada parhaat kyvyt eli lisää naisia". Mieluummin ilman kiintiöitä, mieluummin ilman f-sanaa. Naiset on saatava itse haluamaan menestystä ja yritysten on muutettava käytöntöjään niin henkilövalinnoissa kuin naisille ominaisten biologisten elämänvaiheiden huomioimisessa joustavan työelämän ratkaisuja kehitettäessä. Osaaminen on pääasia, ja sitä meillä ei pienenä maana ole yhtään varaa heittää hukkaan.

Naiset, kunnianhimo ja tykkäämistalous

Facebookin operatiivinen johtaja, COO Sheryl Sandberg on kirjoittanut mediassa paljon kohua nostattaneen kirjan Lean In sekä perustanut sen ympärille muutosta edistävän yhteisön. Joidenkin mielestä kyseessä on ehkä feministinen pamfletti, mutta itse haluaisin tarkastella asiaa laajemmin naisten oman ammatillisen kunnianhimon, valintojen sekä menestymisen kautta.

Naisten urakeskustelussa päädytään hyvin usein keskusteluun siitä, miten kotityöt tulee jakaa tai että naisia syrjitään työelämässä. Entä jos naiset itse ovatkin oman ammatillisen kehityksensä esteitä? Otetaan esimerkiksi vaikka liike-elämä. Kovin usein naiset jo opiskeluvaiheessa valitsevat HR:n, viestinnän tai markkinoinnin. Rahoitus ja myynti, joiden varaan yritysten menestys rakennetaan, jää usein vähemmälle huomiolle. Miksi?

TED Talks puheessaan Sandberg nostaa esiin pari muuta mielenkiintoista faktaa. Ensinnäkin, hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 57% vastavalmistuneista miehistä neuvottelee ensimmäisen palkkansa ja naisista vain 7%. Toiseksi, miehet ottavat rohkeasti menestyksestään ansiot itselleen, naiset vetoavat ulkoisiin tekijöihin. Miksi?

Nainen ja menestys on usein vaikea yhtälö. Samoin nainen ja ulkonäkö. Kävin eilen mielenkiintoisen keskustelun erään naispuolisen MBA-opiskelijan kanssa aiheesta. Liian usein hyvännäköinen ja tyylikäs nainen koetaan toisten naisten keskuudessa koppavaksi tai uhaksi. Hänestä ei "tykätä". Äitiys jonkin verran helpottaa tilannetta, mutta silloin alkaakin painostava uraäiti-kotiäiti keskustelu. Nainen, kunnianhimo ja tykkääminen on vaikea yhtälö.

Mitä naiset sitten voisivat tehdä toisin? Tässä muutamia ajatuksia, jotka kumpuavat omista kokemuksistani sekä viisaiden mentoroiden vinkeistä:

• Älä luovuta liian helposti - älä ainakaan etukäteen. 
• Opettele miesten lajeja - rahoitus, sopimusjuridiikka ja tekniikka ovat opittavia taitoja. 
• Puhu numerojen kieltä - työelämässä tai yrittäjänä on vaikea menestyä ilman talouslukutaitoa.
• Unohda mantra naisten organisointikyvystä - tuoko se oikeasti yritykselle lisäarvoa?
• Ole mukava ja suoraselkäinen - menestyksen haluamisessa ei ole mitään pahaa, mutta tykkättävyys muodostuu sekä tuloksista että inhimillisyydestä! Joskus on myös hyvä sulkea korvat vähättelyiltä tai kritiikiltä, laittaa laput silmille ja kulkea rohkeasti eteen päin: hymyillen ja istumalla oikeisiin pöytiin.